1900 - 1917
Uusi vuosisata alkoi Suomessa kiristyvän poliittisen ilmapiirin merkeissä. Keisarin antama helmikuun manifesti vuonna 1899 oli aloittanut ensimmäisenä sortokautena tunnetun Venäjän yhtenäistämispolitiikan jakson. Se oli näkynyt jo maalaispoliisin virkapuvussa m1900, ja vuonna 1903 muutos ulotettiin koskemaan myös kaupunkipoliisia.
Virkapuku m1903 oli ns. vanhavenäläistä mallia, joka oli otettu käyttöön Venäjän armeijassa ja Venäjän kaupunkien poliisipalvelijoilla jo 1880-luvulla. Puku oli lähes sama kuin Suomen maalaispoliisin virkapuku m1900. Siihen kuului pitkä tummanvihreä virkatakki, jolle tunnusomaista oli piilonapituksella kiinnitettävä leveä etukappale ja oranssit saumareunukset kauluksessa, hihankäänteissä ja olkalaatoissa. Vyö oli musta ja myös siinä oli oranssi reunus.
Maaseudulla nimismiehet olivat vuonna 1900 jääneet virkapuku-uudistuksen ulkopuolelle. Kolme vuotta myöhemmin tämä muuttui, kun kaupunkien poliisipäällystön virkapukusäädös m1903 ulotettiin koskemaan myös kruununvouteja ja nimismiehiä. Virkapukujen venäläistäminen oli näin toteutettu käytännössä kaikkien poliisiviranomaisten kohdalla.
Virkapuku m1903 ei ollut suosittu sen paremmin poliisikunnan kuin suuren yleisönkään keskuudessa. “Bobrikoffin puvuksi” nimetyn asun käyttöaika ei kuitenkaan osoittautunut pitkäksi. Vuoden 1905 suurlakon ja Venäjän yhtenäistämispolitiikan lientymisen seurauksena otettiin käyttöön uusi kaupunkipoliisin virkapuku vuonna 1906. Se oli tyyliltään länsimainen ja yleisväriltään tummansininen. Erityispiirteenä oli saksalaisperäinen kaski, musta kangas- tai nahkapäällysteinen kypärä, jonka päällä oli pyöreä metallinen nuppi.
Maalaispoliisin virkapukua uudistettiin vastaavasti länsimaiseen suuntaan vuonna 1907. Uusi puku oli väriltään musta ja virkatakki napitukseltaan kaksirivinen. Sen kaulukset olivat muista ajan poliisipuvuista poiketen alas käännetyt, konstaapelien takeissa oli lisäksi siniset reunukset kauluksissa ja hihankäänteissä.
Vuonna 1908 Venäjän politiikka kiristyi jälleen ja alkoi ns. toinen sortokausi. Tällä kertaa muutos heijastui poliisin virkapukuun hitaasti. Ensimmäinen maailmansota syttyi elokuussa 1914, ja todennäköisesti tästä syystä poistettiin seuraavana vuonna Suomen kaupunkipoliisin käytöstä Saksasta lähtöisin ollut kaski. Se korvattiin lipallisella virkalakilla, joka oli väriltään musta sinisin saumareunuksin.
Kaupungeissa otettiin vuonna 1916 jälleen käyttöön venäläismallinen virkapuku, joka oli identtinen puvun m1903 kanssa. Tälläkään kertaa sen käyttöikä ei ollut pitkä. Keisarivalta päättyi Venäjällä vallankumoukseen maaliskuussa 1917, mikä johti nopeasti valtiojohtoisen järjestysvallan kriisiin myös Suomessa. Poliisilaitosten toiminta vaikeutui ja monin paikoin lakkasi kokonaan. Mm. Helsingissä tilalle yritettiin luoda kunnallista järjestysvaltaa, mutta yleinen levottomuus sai kansalaiset perustamaan turvakseen järjestyskaarteja, jotka ajautuivat pian vastakkainasetteluun keskenään. Tilanne Suomessa kehittyi kohti itsenäisyyttä, mutta samalla myös kohti maan sisäistä aseellista välienselvittelyä.
