1930-luku
Virkapukuasetus m1929 tuli voimaan vuoden 1930 alusta. Muutokset pukumalliin m1923 olivat pieniä, ja niillä yritettiin paljolti lisätä virkapuvun käytännöllisyyttä. Asetakin mittoja muutettiin hieman ja poliisipäällystön takkeihin lisättiin sisään ommellut rintataskut. Ratsastavat ja moottoriajoneuvolla liikkuvat konstaapelit saivat työhönsä paremmin sopivan lyhyen päällystakin.
Myös virkapuvun tunnuksia ja arvomerkkejä uudistettiin. Konstaapelit jaettiin kahteen luokkaan: vanhempiin ja nuorempiin konstaapeleihin. Vanhemman konstaapelin asetakin olkalaatassa oli hopeanvärinen poikkinauha. Poliisipäällystön virkalakin metallinen lääninvaakuna sai puolestaan värillisen emalipinnan, konstaapeleilla vaakuna säilyi hopeanvärisenä.
Seuraava virkapuku-uudistus tuli jo vuonna 1935, mutta sekään ei tuonut vaatetukseen suuria muutoksia. Vuoden 1923 vartalonmyötäinen asetakki säilyi edelleen käytössä, mutta harmaasta kesätakista poistettiin erilliset kauluksen ja hihankäänteiden saumanauhat, ja kauluksen mittoja muutettiin. Poliisipäällystön arvomerkkijärjestelmä sen sijaan uudistui täysin. Arvomerkit perustuivat edelleen heraldisiin ruusukkeisiin ja kaulusleijoniin, mutta kauluslaattojen muotoa ja ruusukkeiden määrää muutettiin. Kauluslaattojen pohjaväri kertoi hallinnollisesta asemasta: poliisilaitoksilla ja maaseudun nimismiehillä se oli sininen, sisäasiainministeriön poliisiasiainosastolla sinipunainen ja valtion poliisikoululla vihreä.
Alemmilla virka-asteilla ei ollut kauluslaattoja, mutta ylikonstaapelit saivat kauluksiinsa kaksi vaaleansinistä nauhaa. Konstaapelien kauluksissa ei merkkejä ollut vaan he kantoivat järjestysnumerolla varustettua virkamerkkiä rinnassa. Vuonna 1938 virkamerkki koki uudistumisen kun siihen painettiin ensimmäistä kertaa poliisin tunnuskuva eli miekkaleijona. Miekan keskellä oli lääninvaakuna, vuonna 1930 perustetun liikkuvan poliisikomennuskunnan konstaapeleilla valtakunnan vaakuna.
Loppuvuodesta 1935 sisäasiainministeriö antoi kiertokirjeessään yksityiskohtaiset ohjeet virkapuvun käytöstä. Virkapuku jaettiin neljään pukumuotoon: arki-, toimi-, vierailu- ja juhlapukuun. Erillisiä juhlavaatteita ei ollut vaan virkapukua muokattiin eri tilanteisiin yksittäisiä vaatekappaleita ja asusteita vaihtamalla. Kunkin pukumuodon käyttötilanteet ja pukuun kuuluvat asusteet sekä kunniamerkit säädeltiin tarkoin, samoin eri tilaisuuksissa käyttäytyminen. Virkapuvun merkitys poliisin julkisuuskuvalle ja asemalle ymmärrettiin täysin, ja tältä pohjalta poliisin virkapukukulttuuria pyrittiin aktiivisesti kehittämään. Samalla poliisin pukeutuminen otti askeleen sotilaallisempaan suuntaan.
