Läänien virkamiesten pukuun 1800-luvulla kuului hännystakin kanssa käytettävä kaksikolkkahattu. Samanlainen päähine kuului Helsingin poliisilaitoksen ylempien virkamiesten virkapukuun m1861. Vuosisadan loppua kohden hattu siirtyi enemmän juhlakäyttöön lipallisten virkalakkien yleistyessä arkikäytössä. Oriveden nimismies Carl Danielsin juhlalakki 1800-luvun lopulta. Kuva: Museokuva Matti Huuhka.

Lipallinen keipi oli alun perin sotilaspäähine, joka tuli tunnetuksi Krimin sodan ja Yhdysvaltain sisällissodan myötä. Helsingin poliisilaitoksen poliisipalvelijat saivat sen yhdeksi lakkivaihtoehdoksi vuonna 1861. Lakin etuosassa on Suomen autonomian ajan soikea virkakokardi ja sen alla olevassa napissa Venäjän kaksipäinen kotka. Kuva: Museokuva Matti Huuhka.

Nimismiehet käyttivät 1800-luvun lopussa maaseudulla lipallista vihreää virkalakkia, jonka etuosaan oli kiinnitetty virkakokardi. Venäläisperäinen tummanvihreä väri oli tyypillinen läänien virkamiesten puvuille. Kuvan lakki on kuulunut Oriveden nimismies Carl Danielsille. Kuva: Museokuva Matti Huuhka.

Vuonna 1906 kaupunkipoliisi sai käyttöönsä saksalaisperäisen kypärän, josta käytettiin nimitystä kaski. Kypärät olivat väriltään mustia ja niitä oli kahta mallia: nahka- ja kangaspäällysteisiä. Kypärän etuosassa oli hopeanvärinen tähti, jonka keskellä oli kaupungin vaakuna. Kuopion poliisilaitoksen kangaspäällysteinen kaski m1906. Kuva: Museokuva Matti Huuhka.

Nahkapäällysteiset kaski-kypärät olivat kangaspäällysteisempiä suositumpia, koska ne malliltaan kevyempinä olivat kesällä vähemmän kuumia kuin kangaspäällysteiset. Kaskia käytettiin vuoteen 1915, jolloin ne korvattiin lipallisella mustalla virkalakilla, jossa oli siniset saumareunukset. Turun poliisilaitoksen nahkapäällysteinen kaski m1906. Kuva: Museokuva Matti Huuhka.