SUOMEN ASETUSKOKOELMA 1935

SUOMEN ASETUSKOKOELMA 1935

N:o 203.

Asetus poliisiviranomaisten virkapuvusta ja aseistuksesta.

Annettu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1935.

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään seuraavaa:

I Luku.

Yleiset määräykset.

1 §.

Tässä asetuksessa säädettyä virkapukua ja aseistusta käyttävät sisäasiainministeriön poliisiasiainosaston päällikkö, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastajat, valtion poliisikoulun johtaja ja vakinaiset opettajat sekä koulutuskonstaapeli, kaupunkien poliisimestarit, apulaispoliisimestarit, toimiupseerit, komisariot, ylikonstaapelit, tarkastuskonstaapelit ja konstaapelit sekä maaseudun nimismiehet, apulaisnimismiehet, komisariot, ylikonstaapelit ja konstaapelit.

Jos 1 momentissa tarkoitettu kaupungin poliisilaitoksen toimenhaltija palvelee yksinomaan poliisilaitoksen kansliassa tai rikos-, huolto- tai rekisteriosastolla taikka muulla niihin verrattavalla osastolla tai toimistossa, ei hän käytä virkapukua.

2 §.

Edellä 1 §:n 1 momentissa luetelluista viran- ja toimenhaltijoista ovat virantoimituksessa oikeutetut esiintymään myös siviilipuvussa sisäasianministeriön poliisiasiainosaston päällikkö ja poliisiylitarkastaja.

Poliisitarkastajien velvollisuudesta käyttää virkapukua on erikseen säädetty.

Poliisipäällikkö on oikeutettu virantoimituksessa käyttämään siviilipukua, milloin virkatehtävän laatu tai muut syyt niin vaativat. Asianomaisen esimiehen määräyksestä tai luvalla voi muukin poliisimies erityisten syiden vaatiessa esiintyä virantoimituksessa ollessaan siviilipuvussa.

3 §.

Virkapukuun kuuluvien pukukappaleiden tulee olla tähän asetukseen liittyvien mallipiirrosten ja tässä asetuksessa määrättyjen mittojen mukaiset sekä valmistetut sisäasiainministeriön hyväksymistä kangaslaaduista.

Asianomaisten esimiesten on valvottava, että heidän alaisensa poliisimiehet virantoimituksessa esiintyvät tämän asetuksen mukaisissa, hyväksyttävässä kunnossa olevissa virkapuvuissa.

II Luku.

Kaupunkien poliisipäällystö.

4 §.

Asetakki.

A. Väri ja kangas: tummansinistä verkaa tai diagonaalia.

B. Kuosi: sileä, vartalonmukainen, yksirivinen, 6 napilla kiinnitettävä siten, että vyö tulee kahden alimman napin väliin ; keskimäisessä selkäsaumassa halkeama, saumojen väli vyötäisten kohdalta 16-18 cm ; selkäsaumoissa vaakunakuvioiset hopeanväriset vyökoukut, joiden alapuolella saumat jatkuvat syvinä vastataitteina.

C. Pituus: haaraan saakka ; ratsuosaston päällystöllä 10 cm. lyhyempi.

D. Kaulus: kaksinkertainen, alaskäännetty, kovikkeella tuettu pystykaulus, samaa kangasta kuin takki, irtonaisin kääntein, korkeus vähintään 4,5 cm. ; etu- ja alasyrjään ommellaan kauluslaatan värinen kapea reunus.

E. Hihankäänteet: samasta kankaasta kuin takki, suoriksi leikatut, 9 cm. korkeat, yläreunassa kauluslaatan välinen reunus ; ulkosivuilla, 5 cm. alareunan yläpuolella, kaksi suurikokoista vaakunanappia sijoitettuna 8 cm. päähän toisistaan nappien keskuksesta mitattuna.

F. Taskut: takin sisään ommellut sivu- ja rintataskut, sivutaskujen leveys 16–18 cm. ja rintataskujen 11–12 cm. ; taskuja peittävät pyöreäkulmaiset, keskikohdalta kärkeen suippenevat taskunkannet ; sivutaskuihin kiinnitetään yksi suurikokoinen vaakunanappi ja rintataskujen kannen alle painonapit.

G. Napit: hopeanväriset, Suomen vaakunaleijonalla koristetut.

5 §.

Kesätakki.

Toukokuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana saadaan käyttää vaaleanharmaasta villakankaasta valmistettua kesätakkia, jonka tulee olla samanlainen kuin 4 §:ssä mainittu asetakki, kuitenkin seuraavin eroavaisuuksin:

vyökoukkujen sijasta saadaan käyttää suurikokoisia vaakunanappeja ;
selkäkappale ilman keskisaumaa ja takahalkeamaa ja vyökoukkujen alapuolella jatkuvat saumat kiinteinä ;
kaulus ja hihankäänteet ilman saumareunusta ;
kaulus pehmeä, teräväkulmainen, kaksinkertainen ja alaskäännetty siten, että sisäkauluksen korkeus edestä on n. 3 cm. ja takaa n. 4 cm. sekä päällyskauluksen korkeus edestä n. 7 cm. ja takaa n. 4,5 cm.

Kesätakkia saadaan 1 momentissa sanotusta aikarajoituksesta riippumatta käyttää kansliatyössä.

6 §.

Housut.

Samaa kangasta kuin asetakki, kauluslaatan värisin saumareunuksin ja reunuksen molemmin puolin ommelluin, 1 cm. päässä toisistaan olevin samanvärisin nauhoin, jotka ovat Helsingin poliisimestarilla 2 cm. leveät, muilla poliisipäällystöön kuuluvilla 1 cm. leveät.

A. Pitkät housut: lahkeenpitimillä varustetut.

B. Saapashousut: tulevat käytäntöön asianomaisen ollessa puettuna saappaisiin tai hiihtojalkineisiin.

7 §.

Päällystakki.

A. Väri ja kangas: samanlaiset kuin asetakissa, mutta kangas paksumpaa.

B. Kuosi: kaksirivinen, 6 nappia kummassakin rivissä, takana kaksinkertaiset vastataitteet sekä pyöristetyin kulmin ja kaksin napinreijin varustettu 5 cm. leveä selkävyö, joka kiinnitetään takkiin kahden suurikokoisen vaakunanapin varaan, takana halkeama, jonka reunaan kiinnitetään neljä pienikokoista vaakunanappia.

C. Pituus: 25–30 cm. päähän maasta.

D. Kaulus: kaksinkertainen, samaa kangasta kuin päällystakki, leveys niskasta mitattuna 7-9 cm. Talvella saadaan kaulukseen kiinnittää lyhyeksi keritystä mustasta lampaan- tai kriminnahasta tehty turkiskaulus.

E. Hihankäänteet: suoriksi leikatut, 18 cm. korkeat.

F. Taskut: vaakasuorat, takin sisään ommellut sivutaskut ; taskunkannet suorat, pyöristetyin kulmin ja ilman nappeja. Vasemman taskun sisässä aukko ja kannatinkoukku miekkaa varten.

G. Napit: samanlaiset kuin 4 §:n G. kohdassa mainitaan ; edessä suurikokoiset, takahalkeaman reunassa pienikokoiset.

8 §.

Turkki.

A. Väri ja kangas: sama kuin päällystakissa.

B. Kuosi: yksirivinen, keskeltä napitettava, napit peitossa, sileä selästä kaartuva ja vartalon mukainen ; selkäkappale ilman keskisaumaa, takahalkeamalla varustettu ; selkäsaumoissa, vyötäisten kohdalla vaakunakuvioiset hopeanväriset vyökoukut.

C. Pituus: reiden puoliväliin ulottuva.

D. Kaulus: alaskäännetty, 15 cm. leveä musta turkiskaulus.

E. Hihankäänteet: suoriksi leikatut 18 cm. korkeat, samaa kangasta kuin turkin päällinen.

F. Taskut: vinoon leikatut, sisään ommellut sivutaskut vähän vyötäisten alapuolella, kannettomat ; vasemman taskun sisässä aukko ja kannatinkoukku miekkaa varten.

G. Turkisreunus: turkin etureuna kauluksesta alkaen sekä liepeiden ja takahalkeaman reunat varustetut 4 cm. leveällä mustalla turkisreunuksella.

Turkin käyttö on vapaaehtoinen.

9 §.

Viitta.

Lämpimänä vuodenaikana saadaan käyttää tummansinisestä kankaasta vamistettua, hihatonta, polviin ulottuvaa, alhaalta avaraa viittaa, joka napitetaan sisäpuolelta.

10 §.

Sadetakki.

Sadetakki valmistetaan vedenpitävästä tummansinisestä kankaasta. Siihen kuuluu samasta kankaasta valmistettu tummasolkinen vyö. Mustat tai tummansiniset napit näkyvissä, kahteen riviin asetettuina.

11 §.

Päähine.

A. Lippalakki: samanvärisestä kankaasta kuin muu virkapuku, yläosa teräslangalla pingoitettu. Lakin reunoihin sekä ylä- ja alaosan väliseen saumaan ommellaan kauluslaatan värinen saumareunus. Etupuolelle kiinnitetään lakin kankaasta valmistettuun, mustan silkkipunoksen ympäröimään laattaan emaljinen, väritetty lääninvaakuna hopealangasta valmistetun kuusenseppeleen sisään, jonka yläpuolelle kiinnitetään valko-sini-valkoinen, hopeareunainen, 2 cm. läpimittainen virkakokardi. Kiiltonahasta valmistettu lippa kiinnitetään lakkiin viistoon alaspäin.

B. Turkislakki: suomalainen naapukkalakki, meriväen käyttämää mallia, mustat lampaan- tahi kriminnahkalaidat ja tummansininen päällinen. Lakin etupuoleen kiinnitetään, samanlaiselle alustalle kuin lippalakista on säädetty, A. kohdassa mainittu vaakuna seppeleineen ja kokardi.

12 §.

Jalkineet.

A. Nauhakengät tai patiinit: mustasta nahasta.

B. Saappaat: mustasta nahasta.

C. Sopivat hiihtojalkineet: hiihdettäessä.

Kalossien käyttö on sallittu ainoastaan käytettäessä nauhakenkiä tai patiineja.

Kannuksia saavat käyttää poliisimestari ja apulaispoliisimestari, muu päällystö ratsastettaessa.

13 §.

Vyöt ja miekan kannattimet.

A. Nahkavyö: mustaa kiiltonahkaa, 4,5 cm. leveä ; soljessa, joka on hopeanvärinen, on laakeriseppeleen ympäröimä vaakunaleijona ; nahkavyöhön kuuluu mustasta kiiltonahasta valmistettu, oikean olkaimen alitse kulkeva olkahihna, jonka leveys olan kohdalta on 2,5 cm ja vyön kohdalta 2 cm.

B. Juhlavyö: hopeanvärinen, 5 cm. leveä, neljään riviin asetetuin, suorakaiteen muotoisin sinisin kuvioin kirjailtu ; vasemmalla sivulla riippuu kaksi hopeanvärisistä ja sinisistä punoksista valmistettua 20 cm. pituista tupsua, jotka ovat kiinnitetyt samanlaiseen nauhaan kuin vyö ; toinen tupsuista on 5 cm. ylempänä kuin toinen.

C. Miekankannatin:

mustaa kiiltonahkaa, nahkavyöhön kiinnitettävä.
mustasta kiiltonahasta tehty, toiselta puolen päällystetty 2 cm. leveällä hopeakaluunalla.

14 §.

Käsineet.

Valkoiset, harmaat tai ruskeat sormikkaat, nahasta tai kankaasta tehdyt tai kudotut.

15 §.

Arvoasteiden merkintä.

A. Olkaimet.

I. Poliisimestarin, apulaispoliisimestarin ja toimiupseerin: palmikoiduista, kirkkaan hopeanvärisistä punoksista, kiinnitettyinä asetakin kankaasta tehtyyn ja kauluslaatan värisellä reunuksella varustettuun pohjaan ; pituus olan mukaan, leveys 4,5 cm.; olkain kiinnitetään takkiin yläpäästään yhdellä pienikokoisella vaakunanapilla.

II. Komisarion:

muuten samanlaiset kuin I kohdassa mainitut, mutta harvaan palmikoidusta punoksesta, leveys 4 cm.

Olkaimia käytetään asetakissa, kesätakissa, päällystakissa ja turkissa.

B. Takin kauluksessa.

I. Helsingin kaupungin poliisimestarin kauluksen etuosan, kummallakin puolella, peittää 0,2 cm levyisellä hopeanvärisellä, laatan kärjessä kolme silmukkaa muodostavalla reunuksella ympäröity vaaleansininen kangaslaatta, jonka korkeus on sama kuin kauluksen korkeus sekä leveys yläreunassa 4 cm. ja alareunassa 4,5 cm. ja jonka keskiosa reunoista lähtien kaartuu kärjeksi, jonka etäisyys kauluksen etureunasta, kauluksen keskeltä, on 7 cm. Laattaan kiinnitetään yksi hopeanvärinen vaakunaleijona.

II. Poliisimestarin, paitsi Helsingin kaupungin, apulaispoliisimestarin ja toimiupseerin kaulukseen, kummallekin puolelle, kauluksen etureunan suuntainen vaaleansininen kangaslaatta, jonka yläosan leveys kauluksen puoliväliin saakka on 4 cm. ja alaosan leveys 5,5 cm. Laattaan kiinnitetään seuraavat arvoastemerkit:

Turun, Viipurin ja Tampereen poliisimestareille ja Helsingin apulaispoliisimestarille: kolme suurikokoista hopeanväristä ruusua, asetettuina kolmion muotoon ja laatan takareunaan ommeltu 0.2 cm. levyinen hopeanvärinen reunus;
Kemin, Kotkan, Kuopion, Lahden, Oulun, Porin ja Vaasan kaupunkien poliisimestareille sekä apulaispoliisimestareille, paitsi Helsingin kaupungin: kaksi samanlaista ruusua kohtisuorassa;
muiden kaupunkien poliisimestareille sekä toimiupseereille: yksi samanlainen ruusu.

III. Komisarion kaulukseen, etureunan kummallekin puolelle, kauluksen keskelle ommeltu, etureunasta lähtevä, vaaleansininen, kärkeen suippeneva kangaslaatta, jonka leveys on 3 cm. ja pituus 7 cm. Laattaan kiinnitetään seuraavat arvoastemerkit:

Helsingin poliisilaitoksen vanhemmalle komisariolle: kolme pienikokoista, peräkkäin asetettua hopeanväristä ruusua ;
kaupungin poliisipäällikkönä olevalle komisariolle, vanhemmalle komisariolle, paitsi Helsingissä toimivalle, sekä Helsingin poliisilaitoksen nuoremmalle komisariolle: kaksi peräkkäin asetettua samanlaista ruusua ;
nuoremmalle komisariolle, paitsi Helsingissä toimivalle, sekä ylimääräiselle komisariolle: yksi samanlainen ruusu.

C. Päähineessä:

I. Lippalakki:

Helsingin, Turun, Viipurin ja Tampereen poliisimestarien sekä Helsingin apulaispoliisimestarin lakissa kaksi kahdella pienikokoisella vaakunanapilla kiinnitettyä, 0,5 cm. levyisestä kirkkaasta hopeapunoksesta valmistettua leukanauhaa ja lakin yläreunaan ommeltu 0,2 cm. levyinen hopeanvärinen saumareunus ;
muiden kaupunkien poliisimestarien ja apulaispoliisimestarien sekä toimiupseerien lakissa kaksi samanlaista leukanauhaa ;
komisarion lakissa yksi kahdella pienikokoisella vaakunanapilla kiinnitetty samanlainen leukanauha.

II. Turkislakki:

Helsingin, Turun, Viipurin ja Tampereen poliisimestarien sekä Helsingin apulaispoliisimestarin lakin päällisen ristisaumoihin ommeltu 0,4 cm. levyinen hopeanvärinen saumareunus ;
muiden kaupunkien poliisimestarien ja apulaispoliisimestarien sekä toimiupseerien lakissa samanlainen 0,2 cm. levyinen saumareunus ;
komisarion lakissa vaaleansininen 0,2 cm. levyinen saumareunus.

III Luku.

Kaupunkien poliisialipäällystö ja -miehistö.

16 §.

Asetakki.

Samanlainen kuin edellä 4 §:ssä päällystön asetakista on säädetty, kuitenkin seuraavin eroavaisuuksin:

vyökoukkujen alapuolella jatkuvat saumat kiinteinä ja selkäkappale on ilman keskisaumaa ;
sivutaskujen kannet ovat suorat ;
rintataskuja ei ole.

Ratsastava alipäällystö ja miehistö käyttää 10 cm. lyhyempää asetakkia kuin muu alipäällystö ja miehistö.

Moottoriajoneuvojen kuljettajat saavat käyttää asetakissa vyökoukkujen asemasta suurikokoisia vaakunanappeja.

17 §.

Kesätakki.

Toukokuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana saadaan poliisipäällikön tarkempien määräyksien mukaan käyttää samanlaista kesätakkia kuin edellä 5 §:ssä on säädetty, paitsi että takista puuttuu rintataskut ja että sivutaskujen kannet ovat suorat.

Kesätakkia saadaan 1 momentissa sanotusta aikarajoituksesta riippumatta asianomaisen poliisipäällikön luvalla käyttää kansliatyössä.

18 §.

Housut.

Pitkät housut ja saapashousut, samanlaiset kuin 6 §:ssä on säädetty, kuitenkin siten eroten, että niissä on ainoastaan vaaleansininen saumareunus ja että lahkeenpitimen käyttö on vapaaehtoinen.

Ratsastavat käyttävät aina saapashousuja, jotka takaa ja reisien välistä voidaan päällystää mustalla nahalla.

Moottoriajoneuvojen kuljettajat saavat käyttää myös kokonaan mustasta nahasta valmistettuja housuja.

19 §.

Päällystakki.

Samanlainen kuin 7 §:ssä on säädetty, kuitenkin ilman turkiskaulusta.

Ratsastavat ja moottoriajoneuvojen kuljettajat saavat käyttää myöskin lyhyttä päällystakkia, joka on muuten tavallisen päällystakin kaltainen, paitsi että se ulottuu vain alaslasketun käden keskisormen päähän, että sen takahalkeama on ilman nappeja sekä että selkäsaumoihin ei tehdä vastataitteita.

Lyhyt päällystakki saadaan kylmänä vuodenaikana varustaa mustalla lampaannahkakauluksella ja turkisvuorilla.

20 §.

Sadetakki.

Samanlainen kuin 10 §:ssä on säädetty.

Lisäksi saadaan käyttää mustaa, vahakankaista, irroitettavalla pääsuojuksella varustettua sadetakkia.

21 §.

Päähine.

A. Lippalakki: Samanlainen kuin 11 §:ssä on säädetty, paitsi että vanhemmat ja nuoremmat konstaapelit käyttävät lääninvaakunaa, joka on hopeoitua metallia. Vaakuna, hopeoidusta metallista tehdyn seppeleen ympäröimänä, kiinnitetään lakkiin ilman erityistä kangasalustaa ; leukanauhana on 1,5 cm levyinen kiiltonahkanauha.

B. Turkislakki: Samanlainen kuin 11 §:ssä on säädetty, paitsi että lakin etupuoleen kiinnitetään samanlainen lääninvaakuna seppeleineen kuin lippalakista on säädetty.

Sekä lippa- että turkislakkia käytetään ilman virkakokardia.

Moottoriajoneuvojen kuljettajat saavat käyttää lippalakkia ilman teräslankaa ja vaaleansinistä saumareunusta lakin yläreunassa sekä turkislakkia, jonka päällinen on tehty mustasta nahasta.

22 §.

Jalkineet.

Samanlainen kuin 12 §:ssä on säädetty ja lisäksi mustat nahkasäärystimet nauhakenkien kera.

Talvisaikaan ulkona vartiossa olevat konstaapelit saavan asianomaisen poliisipäällikön luvalla käyttää mustia huopasaappaita.

Ratsastava poliisimiehet käyttävät saappaita kannuksineen.

23 §.

Vyöt.

A. Nahkavyö:

Muuten samanlainen kuin 13 §:n A-kohdassa on säädetty, paitsi valmistettu mustasta nahasta.

B. Juhlavyö:

yli- ja tarkastuskonstaapeleilla valkoisesta puuvillakankaasta valmistettu, 5 cm. leveä, kovikkeella tuettu ja koristettu samanlaisilla ja samalla tavoin asetetuilla sinisillä kuvioilla kuin 13 §:n B-kohdassa on säädetty ; vyö, johon ei liity tupsuja, kiinnitetään edestä neliömäisen, vyönauhan laatuisen laatan alla olevaan solkeen.
vanhemmilla ja nuoremmilla konstaapeleilla valkoista puuvillakangasta, 5 cm. leveä, ilman tupsuja ; kiinnitetään edestä 1 kohdassa tarkoitettuun vyöhön liittyvän laatan alla olevaan solkeen.

24 §.

Käsineet.

Valkoiset, harmaat tai ruskeat sormikkaat, nahasta tai kankaasta tehdyt tai kudotut.

Vartiopalveluksessa olevan tai liikennettä ohjaavan konstaapelin on käytettävä yksinomaan valkoisia käsineitä. Kylmänä vuodenaikana saa liikennekonstaapeli poliisipäällikön tarkempien määräyksien mukaan käyttää myös päällystakin hihansuun yli ulottuvia nahkakintaita.

Moottoriajoneuvojen kuljettajat ja ratsastavat poliisimiehet saavat käyttää tarkoitukseen sopivia tummia käsineitä.

25 §.

Arvoasteiden merkintä.

A. Olkaimet:

Olkaimet, jotka valmistetaan samasta kankaasta kuin takki, kiinnitetään yläpäästään takkiin yhdellä pienikokoisella vaakunanapilla sekä varustetaan kapealla vaaleansinisellä reunuksella ja 0,5 cm. leveällä hopeakaluunalla pitkin olkaimen sivuja ja yläreunaa. Olkaimen pituus olan mukaan, leveys 4,5 cm.

Olkaimiin kiinnitetään seuraavat arvoastemerkit:

ylikonstaapelin: kaksi napista lähtevää 0,3 cm. leveää, olkaimen pituussuuntaan kulkevaa hopeapunosta 1 cm. päässä reunassa olevasta hopeakaluunasta ;
tarkastuskonstaapelin: yksi napista lähtevä, olkaimen keskustassa kulkeva samanlevyinen hopeapunos ;
vanhemman konstaapelin: 3-4 cm. päässä olkaimen alareunasta, sen poikki kulkeva 1,5 cm. levyinen hopeakaluuna.

Nuoremman konstaapelin olkaimiin ei kuulu mitään arvoastetta osoittavaa merkkiä.

Olkaimia käytetään asetakissa, kesätakissa, päällystakissa ja lyhyessä päällystakissa.

B. Takin kauluksessa.

Ylikonstaapelin kauluksen keskelle, etureunasta lähtien, ommellaan kaksi 0,6 cm. levyistä ja 7 cm. pituista, 0,6 cm. etäisyydellä toisistaan olevaa vaaleansinistä nauhaa, joiden päät on taitettu suurikokoisen vaakunanapin peittämäksi kärjeksi;
tarkastuskonstaapelin kaulukseen ommellaan etureunasta, keskikohdalta lähtevä, yksi samanlainen nauha, joka päättyy pienikokoiseen vaakunanappiin.

Vanhemman ja nuoremman konstaapelin kauluksessa ei ole mitään arvoastetta osoittavaa merkkiä.

26 §.

Vanhemmalla ja nuoremmalla konstaapelilla sekä ylimääräisellä konstaapelilla on järjestysnumerolla varustettu laatta asetakissa, päällystakissa ja lyhyessä päällystakissa rinnan vasemmalla puolen. Laatan mallin vahvistaa sisäasiainministeriö.

27 §.

Ylimääräiset konstaapelit käyttävät samanlaista virkapukua kuin tässä luvussa nuoremmille konstaapeleille on määrätty.

IV Luku.

Maaseudun poliisipäällystö, -alipäällystö ja -miehistö.

28 §.

Nimismiesten, apulaisnimismiesten ja maaseudun komisarioiden virkapuvusta on voimassa, mitä edellä II luvussa on kaupunkien poliisipäällystön virkapuvusta säädetty. Nimismies vastaa 15 §:n B II 3 kohdassa tarkoitettua poliisimestaria, apulaisnimismies vanhempaa komisariota muualla paitsi Helsingissä ja maalaiskomisario nuorempaa komisariota muualla paitsi Helsingissä.

29 §.

Maaseudun ylikonstaapelien sekä vanhempien ja nuorempien konstaapelien virkapuvusta on voimassa, mitä edellä III luvussa on kaupunkien poliisilaitosten vastaavien toimenhaltijoiden virkapuvusta säädetty.

Tässä pykälässä mainitut poliisimiehet saavat käyttää myös sellaista lyhyttä päällystakkia, josta säädetty 19 §:n 2 ja 3 kohdissa.

30 §.

Maaseudun ylimääräisten konstaapelien ei virantoimituksessa tarvitse käyttää muuta virkapukua kuin 21 §:ssä mainittua päähinettä.

V Luku.

Sisäasiainministeriön poliisiasiainosaston päällikkö, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastajat sekä valtion poliisikoulun johtaja, vakinaiset opettajat, koulutuskonstaapeli ja oppilaat.

31 §.

Sisäasiainministeriön poliisiasiainosaston päällikön ja poliisiylitarkastajan virkapuvusta on voimassa, mitä edellä II luvussa on Helsingin poliisimestarin virkapuvusta säädetty, seuraavin eroavaisuuksin:

virkapuvussa ja lippalakissa olevat saumareunukset, kauluslaatat ja housunlahkeissa olevat nauhat ovat väriltään sinipunaiset;
kauluslaattaan kiinnitetään seuraavat arvoastemerkit:

a) sisäasiainministeriön poliisiasiainosaston päällikön: kaksi hopeanväristä vaakunaleijonaa;

b) poliisiylitarkastajan: yksi hopeanvärinen vaakunaleijona;

päähineessä on lääninvaakunan sijaan emaljinen valtakunnan vaakuna.

32 §.

Poliisitarkastajien virkapuku on samanlainen kuin Turun y.m. kaupunkien poliisimestarien, kuitenkin siten eroten, että virkapuvussa ja lippalakissa olevat saumareunukset, kauluslaatat ja housunlahkeissa olevat nauhat ovat väriltään sinipunaiset.

33 §.

Valtion poliisikoulun johtajan ja vakinaisten opettajien virkapuvusta on voimassa, johtaja mitä II luvussa on Turun y.m. kaupunkien poliisimestarien, vanhemman opettajan mitä samassa luvussa on Kemin y.m. kaupunkien poliisimestarien sekä nuoremman opettajan, mitä siinä on näitä pienempien kaupunkien poliisimestarien virkapuvusta säädetty, seuraavin eroavaisuuksin:

virkapuvussa ja lippalakissa olevat saumareunukset, kauluslaatat ja housunlahkeissa olevat nauhat ovat väriltään vihreät:
lääninvaakunan asemasta on päähineessä emaljinen valtakunnan vaakuna.

34 §.

Valtion poliisikoulun koulutuskonstaapelin virkapuvusta on voimassa, mitä III luvussa ylikonstaapelin virkapuvusta on säädetty, saumareunuksien väriin ja lakissa olevaan vaakunaan nähden kuitenkin samanlaisin poikkeuksin kuin 33 §:ssä on sanottu.

35 §.

Valtion poliisikoulun oppilaat käyttävät sellaista virkapukua, joka heille poliisitoimessaan, sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään, kuuluu, mutta koulussaoloajaksi kiinnitetään heidän olkaimiensa keskikohdalle 2,5 cm korkuiset hopeanväriset kirjaimet P.K.

VI Luku.

Aseistus.

36 §.

Poliisipäällystölle kuuluu aseistuksena:

A. Miekka, upseerimallia, kahva koristeineen ja tupsu hopeanvärinen.

B. Pistooli, jota kannetaan taskussa tai vyöhön kiinnitetyssä mustassa nahkakotelossa.

37 §.

Ylikonstaapelien, tarkastuskonstaapelien ja valtion poliisikoulun koulutuskonstaapelien aseistuksena on:

A. Puukkopistin, aliupseerimallia, johon liittyy samanlainen, mutta kooltaan pienempi tupsu nauhoineen kuin 36 §:n A-kohdassa on mainittu.

B. Pistooli, jota kannetaan vyöhön kiinnitetyssä mustassa nahkakotelossa tai taskussa.

Ratsastavilla yli- ja tarkastuskonstaapeleilla on puukkopistimen sijasta aliupseerimallinen sapeli, joka ratsastettaessa saadaan kiinnittää myös satulan vasemmalle puolelle nahkaisen kannattimen varaan.

38 §.

Vanhempien ja nuorempien konstaapelien sekä ylimääräisten konstaapelien aseistuksena on:

A. Patukka, musta, kuminen, kannettava vyössä vasemmalla puolella.

B. Pistooli, jota kannetaan vyöhön kiinnitetyssä mustassa nahkakotelossa tai taskussa.

Ratsastavilla konstaapeleilla on patukan sijasta sapeli, joka ratsastettaessa saadaan kiinnittää 37 §:ssä mainitulla tavalla.

Moottoriajoneuvoja kuljettavilla konstaapeleilla on aseistuksena ainoastaan taskussa kannettava pistooli.

Asianomainen nimismies on oikeutettu antamaan tarkempia määräyksiä siitä, milloin maalaiskonstaapelien on kannettava patukkaa.

39 §.

Niillä poliisimiehillä, joilla ei ole virkapukua, on aseena taskussa kannettava pistooli.

VII Luku.

Erinäisiä määräyksiä.

40 §.

Sisäasiainministeriöllä on oikeus määrätä, että muutkin poliisiviranomaiset kuin 1 §:n 1 momentissa luetellut saavat käyttää virkapukua ja aseistusta. Asianomainen poliisimies on tällöin virkapukuun ja aseistukseen nähden rinnastettava jonkun sanotussa momentissa mainitun poliisimiehen kanssa.

41 §.

Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta sekä ohjeet virkapuvun ja aseistuksen käyttämisestä eri tilaisuuksissa, samoin kuin myös määräykset uusien aselaatujen sekä pukuun liittyvien varusesineiden tai niiden osien käytäntöön ottamisesta ja siitä poistamisesta.

42 §.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1935 ja sillä kumotaan poliisiviranomaisten virkapuvusta ja aseistuksesta 22 päivänä marraskuuta 1929 annettu asetus.

Nykyään käytettävissä pukukappaleissa olevat arvoastemerkit, kauluslaatat, saumareunukset ja housunlahkeiden nauhat on muutettava tämän asetuksen mukaisiksi kuluvan vuoden aikana. Aikaisemmin hankittua talvilakkia, sadetakkia ja alipäällystön ja miehistön vyötä saadaan käyttää toukokuun 1 päivään 1937 saakka ja päällystakkia ja kesätakkia senkin jälkeen toistaiseksi.

Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1935.

Tasavallan PresidenttiP.E. SVINHUFVUD.

Sisäasiainministeri Y. W. Puhakka.

SUOMEN ASETUSKOKOELMA 1935 N:o 203.