SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE 10/011/95

POLIISIN VIRKAPUKUOHJESÄÄNTÖ

Poliisin ylijohto antaa poliisin virkapuvusta ja aseistuksesta 27 päivänä syyskuuta 1995 annetun sisäasiainministeriön määräyksen (7/95) 21 §:n nojalla seuraavat ohjeet poliisin virkapuvusta, sen käytöstä ja hankinnasta, varusteista sekä virkapukuavustuksesta.

1 OHJEET VIRKAPUVUSTA JA VARUSTEISTA

Jokaisella poliisimiehellä, joka on velvollinen käyttämään virkapukua, on oltava sisäasiainministeriön määräyksessä (7/95) mainittu virkapukuavustuksen piiriin kuuluva perusvarustus ja tehtävien mukainen virkapukuvarustus sekä lisäksi sellaiset virkapuvun kanssa käytettävät em. määräyksessä mainitut pukineet (jalkineet, sukat, paita, solmio, kaulaliina, käsineet, vyö, juhlavyö sekä nimilaatta), joista ei suoriteta virkapukuavustusta. Varustevyö, poolopaita ja kauluri kuuluvat vapaaehtoisesti hankittaviin virka-asusteisiin, joista ei suoriteta virkapukuavustusta.

2 OHJEET VIRKAPUKUMUODOISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ

Virkapukuvelvollisen poliisin on yleensä käytettävä virkapukua poliisitehtävissä sekä myös silloin, kun hän edustaa poliisia erilaisissa juhlissa, näyttelyissä, avajaistilaisuuksissa, vastaanotoilla jne.

Poliisin virkapukumuodot ovat:

• kenttäpuku
• palveluspuku
• vierailupuku
• juhlapuku

Kenttäpukua käytetään säännönmukaisessa sisä- ja ulkopalveluksessa sekä muissakin virkatehtävissä, joissa on esiinnyttävä virkapuvussa eikä muunlaista virkapukumuotoa ole määrätty.

Palveluspukua käytetään paraatien, valtiovierailujen, kansainvälisten konferenssien ja kokousten, avajaistilaisuuksien, juhlien sekä muiden vastaavien tilaisuuksien yhteydessä.

Vierailupukua käytetään juhlallisissa vihkiäisissä ja häissä, vieraan valtakunnan päämiestä virallisesti vastaanotettaessa tai saatettaessa, vierailuilla, hautajaisissa tms. tilaisuuksissa.

Juhlapukua käytetään Tasavallan Presidentin kutsuilla, virallisissa juhlatilaisuuksissa ja -kutsuilla, joissa siviilihenkilöt käyttävät juhlapukua. Eri pukumuotojen kokoonpano sekä tarkemmat ohjeet ilmenevät liitteinä olevista taulukoista (liite 1 ja 2).

Pääsääntöisesti käytetään juhlakutsussa sotilashenkilöille ilmoitettua pukumuotoa.

3 ERITYISET OHJEET

Poliisipiirin tai -yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä esimies määrää tarvittaessa, mitä virkapukua ja vaihtoehtoisia virka-asusteita on käytettävä. Esimiehen tulee valvoa, että virkapukuiset poliisit ovat virkatehtäviä suorittaessaan pukeutuneena asianmukaisesti ja annettuja ohjeita noudattaen. Virkapukuun kuuluvat vaatteet on pidettävä puhtaina, siisteinä ja sileinä sekä asianmukaisesti napitettuina.

Virkapuvun käytöstä ulkomailla määrää poliisipiirin tai -yksikön päällikkö. Poliisin virkapukua voidaan käyttää ulkomailla esimerkiksi sellaisissa tilaisuuksissa, missä maan oman poliisin edustajat esiintyvät virkapuvussa.

Vapaa-aikana poliisi saa käyttää virkapukua vain matkalla työpaikalle ja sieltä pois. Poliisipiirin tai -yksikön päällikkö voi kuitenkin antaa luvan pitää vapaa-aikana virkapukua määrätyssä tilaisuudessa tai tehtävässä. Tällaista lupaa virkapuvun käyttöön ei saa kuitenkaan antaa sivutoimen hoitamiseen eikä sellaiseen vapaa-aikana tehtävään muuhun työhön, jossa poliisimies saattaa tulla esteelliseksi hoitamaan virkavelvollisuuksiaan.

Erityisillä virka-asemaa osoittavilla ja tunnusmerkeillä varustettujen virkapukuun kuuluvien asusteiden käyttö siviiliasusteiden kanssa on kielletty.

Samoin on kielletty virka-asusteiden käyttö vapaa-aikana siten, että peitetään poliisin virkapukuun kuuluva tunnuskuva ja arvo- sekä muut merkit.

Kuitenkin voidaan virka-asusteita tilapäisesti käyttää yhdessä siviiliasusteiden kanssa siten, että siviiliasu peittää poliisin tunnusmerkillä varustetun virka-asun.

Eläkkeellä oleva poliisimies saa käyttää virkapukua itsenäisyyspäivän tilaisuuksissa, puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, häissä ja hautajaisissa.

Virka-asetta, patukkaa sekä käsirautoja kannetaan vyöhön tai varustevyöhön kiinnitettävässä umpi- tai avokotelossa, patukkalenkissä sekä käsirautakotelossa. Vyöhön tai varustevyöhön voidaan lisäksi kiinnittää tehtävien vaatiessa erilaisten lisävälineiden kuten käsiradion, kyynelkaasusumuttimen ja taskulampun kantamiseen tarvittavia koteloita ja lenkkejä. Varustevyötä käytetään pääsääntöisesti hälytys- ja muissa vastaavissa poliisitehtävissä. Varustevyön sekä siihen kiinnitettyjen koteloiden tulee olla väriltään mustia ja materiaaliltaan poliisin ylijohdon hyväksymiä. Muuta kuin virkapukua käytettäessä ei virka-asetta ja muita edellä mainittuja välineitä saa kantaa näkyvillä.

Olosuhteiden tai tehtävien vaatiessa voi poliisipiirin tai -yksikön päällikkö antaa määräyksen virka-aseen muusta kantotavasta. Esimerkkeinä tällaisista tehtävistä voidaan mainita nuoriso- ja aluepoliisitoiminta tai liikenteenvalvonta rajanylityspaikoilla.

Haalaria käytetään pääsääntöisesti kenttäpukuna liikennevalvonnassa, hälytys-, päihtyneiden kuljetus- sekä vastaavissa tehtävissä. Kylmänä vuodenaikana kenttäpuseron tai haalarin kanssa saa käyttää tummansinistä poolopaitaa tai kauluria. Haalarin kanssa käytetään mustaa vyötä tai varustevyötä. Puolihaalaria käytetään pääasiassa kylmänä vuodenaikana ja tällöin pääasiassa esimerkiksi ulkovartio-, moottorikelkka- sekä muissa vastaavan kaltaisissa tehtävissä. Tehtävien niin vaatiessa poliisipiirin tai -yksikön päällikkö voi määrätä haalarin ja puolihaalarin käytöstä.

Virkapuvussa esiintyvän poliisimiehen on käytettävä nimilaattaa. Nimilaatan on oltava vähintään 80 mm leveä ja 20 mm korkea. Vähimmäisin formaatiovaatimus täyttyy silloin, kun nimilaatassa on poliisimiehen sukunimi. Nimilaatassa voi olla sukunimen lisäksi myös muuta informaatiota, kuten etunimi tai sen alkukirjain sekä virka-asema. Lisäksi nimilaatassa voi olla Suomen lipun kuva tai poliisin tunnuskuva pienoiskoossa. Nimilaatta tulee olla tavanomaisesti käytettävissä poliisin virka-asusteissa. Kenttäpuserossa, kenttätakissa, neulepuserossa ja paitapuserossa nimilaatta on vasemman rintataskun yläpuolella tai rintataskun kannessa. Naisten liivissä nimilaatta on vasemmalla puolella. Haalarissa nimilaatta on oikean rintataskun yläpuolella tai rintataskun kannessa. Nimilaattaa voidaan käyttää myös virkatakissa, tällöin nimilaatta on virkatakin vasemman rintataskun kannessa. Erityistilanteissa nimilaatan käyttö voi olla työturvallisuusriski.

Erityistilanteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poliisin ERTI- ja VATI- sekä vastaavia tilanteita. Tällöin nimilaatan käytöstä päättää tilanteen johtaja. Nimilaatta on tarkoitettu poliisiyksiköiden keskitetysti hankittavaksi. Nimilaatasta ei suoriteta virkapukuavustusta.

Heijastinliivi on tarkoitettu erityisenä virka-asuun kuuluvana suoja-asusteena poliisiyksikkökohtaisesti hankittavaksi henkilökohtaiseksi suojavarusteeksi niille poliisimiehille, jotka tarvitsevat sitä pääsääntöisesti tehtävissään ja muutoin ajoneuvokohtaiseksi suojavarusteeksi. Heijastinliiviä on käytettävä toimittaessa liikennevalvonta tai -ohjaustehtävissä hämärän ja pimeän aikana tai olosuhteiden ja näkyvyyden ollessa muutoin huonot.

Tunnisteliivi on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa sellaisissa tehtävissä tai tilanteissa, joissa poliisimiesaseman ensivaiheinen esiintuominen on esimerkiksi siviilipuvussa toimittaessa tarpeellista.

Tunnisteliivi on tarkoitettu poliisiyksiköiden keskitetysti hankittaviksi eikä sen hankkimisen yhteydessä näin ollen sovelleta perushankinnan tai uushankinnan valtion korvausosuusjärjestelyä.

Tarvittaessa voidaan käyttää muuta tehtävän vaatimaa aseistusta, erityisvarusteita ja -välineitä, vaatetusta tai jalkineita. Tällöin poliisipiirin tai -yksikön päällikkö taikka muu poliisin esimies määrää niiden käytöstä.

4 OHJEET POLIISIN VIRKAPUVUN KÄYTTÄMISESTÄ ULKOMAILLA KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN TEHTÄVISSÄ

Poliisin ylijohto antaa poliisin virkapuvusta ja aseistuksesta 27 päivänä syyskuuta 1995 annetun sisäasiainministeriön määräyksen (7/95) nojalla seuraavat ohjeet poliisin virkapuvusta, käytöstä ja hankinnasta koskien ulkomailla tapahtuvaa toimintaa kansainvälisten järjestöjen tehtävissä.

Virkapuku ja varusteet

Kansainvälisissä tehtävissä toimiva poliisimies on velvollinen käyttämään virkapukua siten kuin kutakin komennusta varten ja tehtävien sitä edellyttäessä erikseen määrätään. Tällöin poliisin ylijohto antaa ohjeet poliisimiehen perusvarustuksesta erikseen kunkin kohdemaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Tehtävässä käytettävä virkapuku siihen liittyvine tunnuksineen ja merkkeineen voi tällöin poiketa kansallisesta poliisin virkapuvusta kulloinkin erikseen määrättävällä tavalla.

Virkapukumuodot ja niiden käyttö

Virkapukuvelvollisen poliisin on yleensä käytettävä virkapukua poliisitehtävissä sekä myös silloin, kun hän edustaa poliisia erilaisissa paraateissa, juhlissa, vastaanotoilla jne.

Kansainväliseen tehtävään määrätyt poliisimiehet harkitsevat tilanteen mukaan ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen tehtävään sopivan virkapukumuodon.

Erityisen määräykset

Poliisin ylijohto määrää tarvittaessa, mitä virkapukua ja vaihtoehtoisia virka-asusteita on käytettävä. Virkapukuisten poliisimiesten on virkatehtäviä suorittaessaan pukeuduttava asianmukaisesti ja annettuja ohjeita noudattaen. Esimies määrää myös poliisin ylijohdon ohjeita noudattaen tehtävän kulloinkin edellyttämän aseistuksen, välineiden ja varusteiden käytöstä.

Virkapukuun kuuluvat vaatteet on pidettävä puhtaina, siisteinä ja sileinä sekä muutoinkin asianmukaisessa kunnossa.

Poliisimiesten käyttäytymissäännöistä sekä kunnia- ja ansiomerkkien kantamisessa on noudatettava, mitä niistä on tässä virkapukuohjesäännössä määrätty.

Kansainvälisissä tehtävissä poliisimies voi harkintansa mukaan pitää virkapukua vapaa-aikanaan määrätyssä tilaisuudessa tai tehtävässä.

Virka-asemaa osoittavilla ja tunnusmerkeillä varustettujen virkapukuun kuuluvien asusteiden käyttö siviiliasusteiden kanssa on kielletty. Kuitenkin voidaan poliisimiehen harkinnan mukaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen virka-asusteita tilapäisesti käyttää yhdessä siviiliasusteiden kanssa.

Erityistehtävissä käytettävien pukujen, kuten suojapukujen ja suojavälineiden käytössä on noudatettava esimiehen antamia määräyksiä.

Poliisin virkapuku ja varusteet hankitaan ainoastaan omaan käyttöön eikä niitä saa luovuttaa sivullisille.

Virkapuvun hankinta

Poliisin ylijohto huolehtii kansainvälisissä tehtävissä tarvittavien poliisin virkapukujen hankintasopimuksista.

Kansainvälisissä tehtävissä kulloinkin tarvittavien poliisin virka-asusteiden osalta sovelletaan valtion virkapukuavustuksista 30 päivänä joulukuuta 1969 annettua asetusta (850/69), ellei poliisin ylijohto virka-asusteiden hankintakustannusten osalta yksittäistapauksissa toisin määrää.

5 OHJEET VIRKAPUKUAVUSTUKSESTA JA VIRKAPUVUN HANKINNASTA

Virkapukuavustusta suoritetaan perushankinta- avustuksena, jolloin valtion korvausosuus on 90 % sekä uusinta-avustuksena, jolloin valtion korvausosuus on 60 %. Poliisin virkapuvusta ja aseistuksesta annetun sisäasiainministeriön määräyksen (7/95) 4 §:ssä mainituista virkapukineista suoritetaan valtion virkapukuavustuksista 30 päivänä joulukuuta 1969 annetun asetuksen (850/69) mukainen perushankinta-avustus silloin, kun virkamies hankkii poliisina ensimmäisen virkapuvun.

Ensimmäisen virkapuvun hankinnasta suoritettavan perushankinta-avustuksen saadakseen poliisimiehen tulee, jollei erityisistä syistä muuta johdu, suorittaa hankinta yhden vuoden kuluessa siitä, kun hän tuli virkapuvun käyttöön velvoittavaan poliisitoimeen. Erityisistä syistä voidaan perushankinta-avustus suorittaa myöhemmin kuin edellä on sanottu. Tällöin poliisimiehen on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole aikaisemmin hankkinut mainittua virkapukinetta.

Sisäasiainministeriön päätöksellä käyttöön otettavien uusien ja korvaavien virkapukineiden osalta suoritetaan perushankinta- ja uushankinta- avustus vastaavasti kaikille niille virkapuvun käyttöön velvollisille poliisimiehille, jotka hankkivat uuden virkapukineen siirtymäajan kuluessa päätöksen voimaan tulosta.

Poliisin virkapuvustoon otettavista uusista virkapukineista suoritetaan perushankinta-avustusta vain silloin, kun ne ovat kokonaan uusia. Perushankinta-avustusta ei suoriteta silloin, kun käyttöön otettavat virkapukukappaleet ovat korvaavia.

Virkapuvun käyttöön velvolliset poliisimiehet ovat oikeutettuja hankkimaan perushankinta-avustuksen piiriin kuuluvan virkapukuasusteen pääsääntöisesti vain yhden kerran poliisin palveluksessa ollessaan.

Pitkiä housuja ja paitapuseroita voidaan kuitenkin tarvittaessa toimittaa kaksi kappaletta. Hyväksyttävässä kunnossa olevan virkapukukappaleen tilalle ei ilman erityistä syytä saa hyväksyä uuden tilaamista.

Edellä olevan estämättä voidaan kuitenkin poliisimiehelle suorittaa virkapuvun hankkimisesta uudelleen perushankinta-avustusta, kun virkapukuvelvollinen poliisimies on välillä

1. ollut poissa poliisihallinnon palveluksesta ja palaa takaisin hallinnon palvelukseen virkapukuvelvolliseksi tai

2. siviilipukuinen poliisimies palaa takaisin virkapukua edellyttävään tehtävään.

Edellytyksenä 1 ja 2 -kohtien toteutumiselle kuitenkin on, että siirtymisestä pois poliisihallinnon palveluksesta tai siviilipukuiseen tehtävään on kulunut vähintään kolme vuotta.

Virkapukineita voidaan hankkia myös täydellä hinnalla ilman valtion virkapukuavustusta.

Virkapukuavustukseen oikeuttavan virkapuvun ja varusteet saa hankkia vain omaan käyttöön.

Poliisin ylijohto tekee poliisin virkapukujen hankintasopimukset siten, että poliisimiehet voivat tilata virkapuvut Valtion pukutehtaalta tai Valtion pukutehtaan myyntipisteistä. Myyntipisteissä pidetään ainakin sovituskoot ja yleisimpiä varusteita varastossa. Poliisikokelaiden sovitus- ja mittatilauspalvelu hoidetaan Valtion pukutehtaan toimesta Tampereella. Mittatilauspalvelu poliiseille hoidetaan myös Valtion pukutehtaan vaattureiden normaalikäyntien yhteydessä eri paikkakunnilla. Valtion pukutehdas toimittaa etukäteen tiedot vaattureiden käyntipaikoista ja -ajoista. Valtion osuuden virkapuvuista maksaa Valtion pukutehtaalle asianomainen virkapukutilaukseen sitoutunut poliisiyksikkö.

Virkapukutilaukset tehdään sisäasiainministeriön vahvistamilla itsejäljentävillä poliisilomakkeilla, joita poliisipiirit ja -yksiköt voivat tilata Painatuskeskuksesta.

Pukutilauksen hyväksymisestä päättää poliisipiirin tai -yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä henkilö määrärahojen puitteissa. Poliisin ylijohdon poliisimiesten, lääninhallitusten poliisimiesten ja poliisipiirin tai -yksikön päällikön osalta pukutilauksen hyväksyy sama viranomainen, joka hyväksyy virkamiehen matkalaskun.

---

LIITE 1

POLIISIN VIRKAPUKUMUODOT

---

LIITE 2

Liite 1:n viitteet

1. Kenttäpuseron, kenttätakin ja haalarin kanssa ei saa käyttää lippalakkia. Virkatakin kanssa saa käyttää vain lippa- tai turkislakkia. Kenttäpuseron, kenttätakin, haalarin, neulepuseron ja paitapuseron kanssa saa käyttää kylmä ja lämmin vuodenaika huomioon ottaen kenttä-, vene-, kevyt- tai turkislakkia. Vene- ja kevytlakkia käytetään kuitenkin pääsääntöisesti vain lämpimänä vuodenaikana. Paitapuseron kanssa saa käyttää myös lippalakkia näin määrättäessä. Lippalakkia ei saa käyttää, jos paitapuseroa käytetään ilman solmiota. Ajoneuvossa voidaan olla ilman päähinettä.

2. Sisäpalveluksessa naiset voivat käyttää vaihtoehtoisesti tummansinistä liiviä.

3. Neulepuseroa käytetään pääsääntöisesti sisäpalveluksessa. Neulepuseroa voidaan käyttää myös ulkoasusteena lämpimänä vuodenaikana. Neulepuseron alla on aina käytettävä paitapuseroa ja solmiota.

4. Paitapuseroa voidaan käyttää ulkoasusteena lämpimänä vuodenaikana, ellei toisin määrätä. Pitkähihaista paitapuseroa saa käyttää myös kylmänä vuodenaikana sisäpalveluksessa. Paitapuseron kanssa on pääsääntöisesti käytettävä solmiota. Lämpimänä vuodenaikana vaaleansinistä lyhythihaista paitapuseroa voidaan kuitenkin käyttää ilman solmiota ja ylänappi avoinna. Teräksenharmaan lyhythihaisen paitapuseron kanssa on siirtymäkauden aikana käytettävä solmiota. Kenttäpuseroa ja virkatakkia käytettäessä tulee paitapuseron kanssa aina käyttää solmiota.

5. Sadesäällä käytetään tummansinistä sadetakkia.

6. Kenttäpuvun ja palveluspuvun kanssa ei lämpimänä kautena tarvitse käyttää käsineitä.

7. Varustevyö, johon virka-ase koteloineen sekä käsiraudat, patukka ja käsiradio voidaan kiinnittää, on rakenteeltaan tukeva sekä vähintään 50 mm levyinen. Asekotelo ja muut varusteet voidaan kiinnittää varustevyön sijasta myös housuvyöhön.

8. Virka-asetta kannetaan mustassa umpi- tai avokotelossa. Virka-aseen kotelo voi olla myös ns. turvakotelo. Käsirautoja kannetaan mustassa kotelossa ja patukkaa metallilenkissä.

9. Palveluspukua käytettäessä on paitapuseron kanssa aina käytettävä solmiota.

10. Virka-asetta kannetaan housun vyössä.

11. Mustat, sileät ja nauhalliset kengät, joissa ei ole koristuksia.

---

LIITE 3

POLIISIN YLEISET MENETTELY- JA KÄYTTÄYTYMISOHJEET

KÄYTTÄYTYMINEN ERILAISISSA TILAISUUKSISSA

Päähineen ja päällystakin käytössä noudatetaan yleensä siviilielämässä käytännössä olevaa tapaa, jollei palveluksen laatu toisin vaadi.

Juhla- tai kokoustilaisuudessa sisällä riisutaan päällystakki ja päähine. Virkatehtävissä juhla- tai kokoushuoneiston eteisessä pidetään päähine päässä. Sellaisessa eteisessä (lämpiössä), jossa yleisö oleskelee ilman päällysvaatteita, riisutaan päähine ja päällystakki.

Soitettaessa tai laulettaessa sisällä juhla- tms. tilaisuudessa oman tai vieraan maan kansallislaulua tai armeijan kunniamarssia (Porilaisten marssi) noustaan päähineettä oltaessa seisomaan ja seistään asennossa. Jos juhlahuoneen ovet eteiseen ovat auki ja sisällä soitetaan tai lauletaan edellä mainittuja lauluja tai marssia, suorittaa eteisessä oleva poliisimies kunnianosoituksen.

Soitettaessa tai laulettaessa ulkosalla oman tai vieraan maan kansallislaulua tai armeijan kunniamarssia taikka sellaisia virsiä, joiden ajaksi yleisö nousee seisomaan ja paljastaa päänsä, seisoo poliisimieskin ja suorittaa kunnianosoituksen. Samoin menetellään paraatitilaisuuksissa kunniamarssin aikana sekä maakunta- yms. juhlissa maakuntalaulua soitettaessa tai laulettaessa, kun yleisö nousee seisomaan ja paljastaa päänsä.

Virkatehtävissä ulkosalla pidettävässä jumalanpalveluksessa taikka hautajais- tai hartaustilaisuudessa paljastetaan pää rukouksen ajaksi ja seistään rukousasennossa.

Riisuttu päähine pidetään tällöin koukistetussa vasemmassa kädessä vyön kohdalla, päällinen eteenpäin, etuosa ylöspäin. Seppelettä laskettaessa riisuttu päähine viedään vasempaan kainaloon etuosa eteenpäin ja päällinen vasemman käsivarren puolelle. Seppeleen laskun jälkeen kumarretaan kevyesti ja tämän jälkeen päähine pannaan päähän ja vainajalle tehdään kunniaa viemällä käsi lippaan.

Rintamassa tai muussa sulkeisjärjestyksessä otetaan päähine pois vain käskyn tai komennon mukaan.

Kun päähine otetaan päästä sisällä, riisutaan myös käsineet.

Tervehdittäessä toista virkapukuista henkilöä kädestä ei käsinettä riisuta huolimatta siitä, missä virka-asemassa tervehdittävä on, vaikka tämä olisi ilman käsinettä.

Käsinettä (sormikasta) ei myöskään riisuta, kun käsi kunnianosoituksessa tai tervehdittäessä viedään päähineeseen.

Siviilipukuista henkilöä kädestä tervehdittäessä on oikean käden käsine riisuttava, jos tervehdittävä on ilman käsinettä. Naishenkilöä kädestä tervehdittäessä on käsine aina riisuttava.

Paraati-, hautaus- ym. juhlatilaisuuksissa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin puolustusvoimissa käytäntöön vahvistettuja muotoja ja tapoja.

KUNNIANOSOITUS JA TERVEHTIMINEN

Yksityinen poliisimies suorittaa kunnianosoituksen, mikäli virkatehtävät eivät ole esteenä

• Suomen lipulle (sen ollessa kulkueessa sekä juhlatilaisuudessa, sitä salkoon nostettaessa tai salosta alas vedettäessä)
• hautaussaatossa olevalle vainajalle
• oman tai vieraan maan kansallishymnille ja armeijan kunniamarssille.

Yksityinen poliisimies tervehtii valtion päämiestä (vieraan valtion päämiestä), mikäli virkatehtävät eivät ole esteenä.

Kunnianosoitusta suorittaessaan poliisimies pysähtyy, kääntyy kunnianosoituksen kohteeseen päin, seisoo asennossa seuraten katseellaan kunnianosoituksen kohdetta sekä vie oikean käden päähineeseen, mikäli se on päässä.

Yksityinen poliisimies tervehtii ylempään ja samaan arvoasemaan kuuluvia poliisimiehiä. Se poliisimies, jota tervehditään, vastaa. Kun tervehditään kädestä, viedään oikea käsi kättelemisen jälkeen hetkeksi päähineeseen. Alempiarvoinen ei tarjoa kättä ylempiarvoiselle.

Poliisimies suorittaa tervehtimisen ja vastaa siihen viemällä oikean käden päähineeseen taikka ollessaan ilman päähinettä tai, kun kantamus estää käden päähineeseen viemisen, kevyesti kumartamalla.

Kun kohtaaminen jossakin tilaisuudessa toistuu useita kertoja, tervehditään vain ensi kerran kohdattaessa.

Kun useampia suljettuun osastoon kuulumattomia poliisimiehiä kulkee yhdessä, jokainen tervehtii ja vastaa tervehtimiseen.

Tehdessään ilmoituksen poliisimies seisoo asennossa ja, milloin lakki on päässä, oikea käsi päähineessä. Ilmoituksen vastaanottajan luota poistuttaessa pannaan lakki päähän, tervehditään ja poistutaan.

Jos paikalla, jossa ilmoitus on tehtävä, on useampia poliisimiehiä, tehdään ilmoitus arvossa korkeimmalle.

Tultaessa muulloin kuin ilmoitusta tehtäessä esimiehen luo suoritetaan ensin tervehdys ja seistään sen jälkeen asennossa esimiehen edessä siksi kunnes esimies vapauttaa tästä (sisällä otetaan lakki päästä). Puhuttelun päätyttyä tervehditään esimiehen luota poistuttaessa.

Päivystäjä on aina velvollinen tekemään ilmoituksen oman hallinnonalansa ministerille, poliisiylijohtajalle, poliisijohtajalle sekä oman lääninsä lääninpoliisineuvokselle. Muusta ilmoituksentekovelvollisuudesta määrää poliisipiirin tai yksikön päällikkö.

Ratsastettaessa tervehditään tavalliseen tapaan ja ajetaan käyden tai kevyttä ravia, mikäli suoritettavana ei ole kiireellinen palvelustehtävä. Polkupyörällä ajettaessa tervehditään tavalliseen tapaan.

Jos virkatehtävät ovat esteenä, ei kunnianosoitusta eikä tervehtimistä suoriteta.

Suljetussa osastossa suoritetaan kunnianosoitus ja tervehtiminen osaston johtajan komennon mukaan.

Siviilipuvussa oltaessa tervehditään kohteliaisuusvaatimusten mukaisesti. Siviilipukuinenkin poliisimies suorittaa kunnianosoituksen samoille kohteille kuin virkapukuinenkin pysähtymällä ja paljastamalla päänsä.

Muilta osin noudatetaan soveltuvin osin puolustusvoimien yleistä palvelusohjesääntöä.

KUNNIAMERKKIEN KÄYTÖSTÄ

Yleistä

Kunniamerkkien käyttö edellyttää aina tilaisuuden tiettyä juhlavuutta. Kunniamerkkien käytöstä ilmoitetaan pääsääntöisesti juhlakutsussa.

Sotilas- ja muissa virkapuvuissa saa käyttää vain sellaisia kunniamerkkejä, joiden käyttämisen virkapuvuissa valtionpäämies on virallisesti vahvistanut tai erityisestä anomuksesta myöntänyt.

Siviilipuvut, joissa kunniamerkkejä voidaan käyttää, ovat tumma puku, hännystakki eli frakki ja papillinen virkapuku. Smokeissa tai shaketeissa ei käytetä kunniamerkkejä.

Ylemmän luokan kunniamerkin saanut ei käytä aikaisemmin saamaansa alemman luokan kunniamerkkiä eikä sen nauhaa, ellei tämä alempi ole annettu sodanajan ansioista tai asianomaisissa säännöissä muuten nimenomaan ole määrätty (Lauri Jäntti - Chr. Karnila: Uusi kunniamerkkiopas 1983).

Kunniamerkkien kantajan on huolehdittava siitä, että merkit ja nauhat ovat sääntöjen mukaiset ja siistit.

Kunniamerkit ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa lahjoittaa tai luovuttaa toiselle henkilölle.

Käyttämistapa eri juhlatilaisuuksissa

1. tasavallan presidentin virkaanastumistilaisuudessa;

2. vieraan valtion päämiehen vastaanottotilaisuudessa ja tämän vierailun johdosta järjestettävissä korkeimman luokan juhlatilaisuuksissa;

3. juhlatilaisuuksissa ja juhlavierailuilla tasavallan presidentin tai vieraan valtion valtionpäämiehen tai hallitsevan huoneen jäsenen luona;

4. puolustusvoimain tilaisuuksissa, milloin paraati- tai juhlapuku on määrätty käytettäväksi tai kunniamerkeistä on erikseen määrätty;

5. promootioissa, riemujuhlissa, seurakunnan ja suurten kansalaisjärjestöjen merkkipäivien päätilaisuuksissa;

6. suurina kansallisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä, kaatuneitten muistopäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlapäivänä järjestetyissä juhlatilaisuuksissa;

7. sotakoulujen, joukko-osastojen, maanpuolustuskiltojen, reservin upseerien ja aliupseerien yhdistysten, kurssien ja kerhojen vuosijuhlissa;

8. kunniakäynneillä ja kunniavartiossa oltaessa;

9. kansainvälisissä upseeri-, aliupseeri- ja kiltatilaisuuksissa, jos kunniamerkkien käyttö on käsketty;

10. omissa tai oman perheenjäsenen häissä, suurina syntymäpäivinä (esim. 50-, 60- tai 70-vuotispäivällisillä), sukujuhlissa, kunniamerkkejä saaneen ja niitä käyttäneen henkilön hautajaisissa sekä oman lapsen ammatti- tai ylioppilastutkinnon suorittamisen kunniaksi järjestetyissä juhlatilaisuuksissa (Lauri Jäntti - Chr. Karnila: Uusi kunniamerkkiopas).

Kunniamerkkien järjestys ja kiinnittäminen

Kunnia- ja ansiomerkkien kantamisessa on noudatettava, mitä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan hallituksen niiden käyttämisestä antamissa ohjeissa on määrätty. Arvojärjestys lasketaan nauhassa rintaan kiinnitettäviin merkkeihin nähden aina vartalon keskiviivasta ulospäin. Rintatähtiin ja ilman nauhaa rintaan kiinnitettäviin kunnia- ja ansiomerkkeihin sekä palkitsemismerkkeihin nähden lasketaan arvojärjestys lisäksi ylhäältä alaspäin sekä kaularisteihin nähden yksinomaan ylhäältä alaspäin. Arvojärjestyksessä tulevat ensin kaikki suomalaiset kunnia-, ansio- ja palkitsemismerkit sekä muistomitalit ja muistoristit. Näiden jälkeen tulevat ulkomaiset kunnia- ja ansiomerkit luokkien mukaan ja eri luokissa asianomaisten maiden ranskankielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Virka-ansiomerkkiä kannetaan Suomen Leijonan ritariristin nauhasta muodostetulle solmukkeelle kiinnitettynä rinnan vasemmalla puolella nauhaan kiinnitettyjen kunniamerkkien vasemmalla puolella tai niiden yläpuolella (A valtion virka-ansiomerkistä 24.3.61/166).

Virkatakin rintamuksessa nauhassa kannettavat kunniamerkit kiinnitetään rinnan vasemmalle puolelle määrättyyn keskinäiseen järjestykseen vartalon keskiviivasta ulospäin lukien siten, että kunniamerkkinauhojen yläreuna on takin kauluskäänteen vasemmalla puolella jonkin verran rintataskun yläpuolella. Rivistön alareunan on - kuten yläreunankin - oltava samalla vaakasuoralla viivalla. Jos kunniamerkkejä on vain yksi, kiinnitetään se virkapuvun vasemman rintataskun napin kohdalle ja rintataskun kannen yläsauman yläpuolelle. Siviilitakissa kunniamerkki kiinnitetään nappirivin ja hihansauman keskiväliin.

Useat kunniamerkit kiinnitetään yhteen riviin samaan kiinnikkeeseen niin, että nauhat riippuvat vapaasti. Kiinnike ei saa näkyä nauhojen välistä tai ulkopuolelta. Jos kunniamerkkejä on niin monta, etteivät niiden nauhat mahdu vierekkäin kiinnikkeeseen, siirretään nauhoja oikealle siten, että nauhojen reunat peittävät toisensa siinä määrin kuin on tarpeellista ja korkeamman kunniamerkin nauha on aina alempiarvoisen päällä. Kunniamerkkinauhat kiinnitetään 10 mm leveään nauhariviin siten, että nauhojen reunat eivät peitä toisiaan, mutta kuitenkin niin, ettei nauhojen kiinnike tule näkyviin nauhojen välistä tai ulkopuolelta. Elleivät nauhat mahdu samaan riviin, kiinnitetään ne kahteen tai useampaan riviin arvojärjestyksessä ylimmästä rivistä alkaen rinnan vasemmalle puolelle siten kuin kunniamerkkien kiinnittämisestä edellä on sanottu.

Päällystakissa tai kenttäpuvussa ei käytetä kunniamerkkejä eikä niiden nauhoja.

Pienoiskunniamerkkejä ei virkapuvussa käytetä.
(Lauri Jäntti - Chr. Karnila: Uusi kunniamerkkiopas).

Järjestöjen ansiomerkit

Virkatakin oikean rintataskun vastataipeessa voidaan kantaa poliisialan järjestöjen ansiomerkkejä (enint. 1 kpl, korkein). Rintamamiestunnuksena käytettävää tammenlehväneulaa voidaan kantaa virkatakin vasemmalla puolella kauluskäänteessä.